Aura

naisen nimi
Jaa
Viittaa artikkeliin

1 725 kantajaa · 839. yleisin etunimi

Myös sukunimi: Aura (484 kantajaa)

Tietoa nimestä Aura

Aura on naisen etunimi, jolla on Suomessa 1 725 elossa olevaa kantajaa. Suosituimmillaan nimi oli 1910-luvulla. Aura on myös sukunimi, jolla on 484 kantajaa.

Nimen Aura alkuperä

Aurora

Muunnelmat

Vastineet muissa kielissä

Sukunimenä

Aura on myös sukunimi, jolla on 484 kantajaa. Se on Suomen 1 744. yleisin sukunimi.

Tunnettuja henkilöitä nimeltä Aura

Suomalaisia

  1. Aura Salla – suomalainen poliitikko (1984–)
  2. Aura Koivisto – suomalainen kirjailija (1964–)

Aura historiallisissa lähteissä

Aura esiintyy myös vanhoissa nimiaineistoissa.

LähdeEsiintymiä
Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli, 1640–189919
BiografiaSampo (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura), eri aikakausilta20

Luvut kertovat, kuinka monta kertaa nimi esiintyy lähteessä etunimenä. Aineistot ovat yliopisto- ja koulumatrikkeleita sekä merkittävien henkilöiden elämäkertoja, joten ne edustavat lähinnä koulutettua väestöä eivätkä kerro nimen yleisyydestä koko kansan keskuudessa. Esiintymiin ei liity vuosia. Lähde: HENKO (CC BY 4.0).

Kirjailijoina

Kansallisbibliografia Fennicassa on 103 tekijää, joiden etunimi on Aura (103 ensimmäisenä etunimenä). Vanhin teos on 1900-luvulta, ja eniten uusia tekijöitä on tullut 2010-luvulla. Heillä on nimekkeitä kirjoittajana 357, kääntäjänä 136, kuvittajana 21 ja toimittajana 13.

  • Aura Nurmi (1987–) · ensimmäinen teos 2015, 42 nimekettä
  • Aura Nurmi · ensimmäinen teos 2017, 38 nimekettä
  • Aura Koivisto (1964–) · ensimmäinen teos 1974, 36 nimekettä

Kirjoissa

Ei se ollut Aura. Aura olisi kyllä jättänyt jonkun merkin itsestään. Eikähän se voinut Aura ollakaan, sillä olihan Aura valtiopäivillä ja istuihan Eduskunta juuri koolla Helsingissä.
— Eino Leino: Kootut teokset X (1908)
Ennen nimimerkillä Aura julkaistuaan historiallisen kertomuksen "Härkmannin pojat" hän oli nyt kirjoittanut suuren draaman, Sprengtportenin oppilaat, joka oli ollut Kaarlolla tarkastettavana, ja oli siihen yhteistoimin korjauksia tehtävä.
— Eliel Aspelin-Haapkylä: Suomalaisen teatterin historia III (1909)
Melkein asumattomina olivat vielä tähän aikaan Auran rannat Räntämäeltä joen suuhun, ellemme ota lukuun jotakuta isompaa rakennusta ja moniaita kalastajamajoja. Vaan joen pinnalla vallitsi kuitenkin jotenkin vilkas elämä.
— J. A. Bergman: Sulikki (1902)

Poimintoja Projekti Lönnrotin tekijänoikeusvapaista kirjoista. Nimi on tunnistettu kirjoista automaattisesti, joten se ei aina tarkoita henkilöä. Kirjat voi lukea kokonaan Asiasanastossa.

Sisäkkäiset nimet