Caro

sukupuolineutraali
Jaa
Viittaa artikkeliin

43 kantajaa · 5 326. yleisin etunimi

Muut kirjoitusasut: Karo, Saro

Tietoa nimestä Caro

Caro on harvinainen etunimi, jolla on Suomessa 43 elossa olevaa kantajaa. Nimeä käytetään sekä miehillä että naisilla: kantajista 58 % on naisia. Kun mukaan lasketaan myös kuolleet, puolet kaikista Caro-nimisistä on syntynyt 1990–2000-luvuilla. Nimi on tullut käyttöön 1990-luvulla: sitä ennen syntyneitä kantajia on korkeintaan yksittäisiä. Nimen yleisin kirjoitusasu on Karo.

Vastineet muissa kielissä

Kirjailijoina

Kansallisbibliografia Fennicassa on 7 tekijää, joiden etunimi on Caro (7 ensimmäisenä etunimenä). Vanhin teos on 1920-luvulta, ja eniten uusia tekijöitä on tullut 2010-luvulla. Heillä on nimekkeitä kirjoittajana 7 ja kuvittajana 2.

Kirjoissa

Caro irvisteli ja sen kuonossa kävi vihainen väristys. "Enkö saa tuota härnääjää hampaisiini", vongahti Caro ja kääntyi taas kömpelöllä liikkeellä, mutta Fox pyöri sen ympärillä niin, että Caro lopulta vilkuili vihaisen tyhmänä ympärilleen.
— Larin-Kyösti: Oli kerran (1911)
»Täti Caro!» Hänen äänensä vilpitön, syvää huolestumista uhkuva sointu oli vähällä särkeä tädin itsehillinnän. Täti käänsi päätään, puri huultaan, kohautti sitten olkapäitään, pääsi ennalleen ja hymyili hänelle.
— E. M. Hull: Entisyyden varjo (1921)
Yhtäkkiä alkoi Caro mielistellä erään naapurin koiraa, Siljua nimeltään, jota ennen oli vihannut. Mutta samaan aikaan ilmestyi Siljulle paljo muitakin rakastajoita, jotka yksissä neuvoin pitivät Caroa kaukana tuosta hempukasta. Nyt sai Caro selkäänsä vuorostaan.
— Otto Tuomi: Pieniä kertomuksia (1893)

Poimintoja Projekti Lönnrotin tekijänoikeusvapaista kirjoista. Nimi on tunnistettu kirjoista automaattisesti, joten se ei aina tarkoita henkilöä. Kirjat voi lukea kokonaan Asiasanastossa.

Sisäkkäiset nimet

Nimet, jotka sisältyvät nimeen Caro