Kalervo
miehen nimi33 673 kantajaa · 58. yleisin etunimi
Myös sukunimi: Kalervo (76 kantajaa)
Tietoa nimestä Kalervo
Kalervo on Suomen 58. yleisin etunimi: sillä on 33 673 elossa olevaa kantajaa. Noin 97 prosentilla kantajista se on toinen tai myöhempi etunimi. Kun mukaan lasketaan myös kuolleet, puolet kaikista Kalervo-nimisistä on syntynyt 1930–1960-luvuilla. Suosituimmillaan nimi oli 1930-luvulla syntyneiden poikien 11. yleisin etunimi.
Nimen Kalervo alkuperä
Kalevala
Sukunimenä
Kalervo on myös sukunimi, jolla on 76 kantajaa. Se on Suomen 8 290. yleisin sukunimi.
Tunnettuja henkilöitä nimeltä Kalervo
Suomalaisia
- Kalervo Kummola – suomalainen jääkiekkovaikuttaja ja poliitikko (1945–)
- Kalervo Palsa – suomalainen kuvataiteilija (1947–1987)
- Kalervo Kallio – suomalainen kuvanveistäjä (1909–1969)
- Kalervo Kurkiala – suomalainen pappi ja jääkärieverstiluutnantti (1894–1966)
Kalervo historiallisissa lähteissä
Kalervo esiintyy myös vanhoissa nimiaineistoissa.
| Lähde | Esiintymiä |
|---|---|
| BiografiaSampo (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura), eri aikakausilta | 108 |
| Norssien oppilasmatrikkeli (Vanhat Norssit ry), 1867–1992 | 200 |
Luvut kertovat, kuinka monta kertaa nimi esiintyy lähteessä etunimenä. Aineistot ovat yliopisto- ja koulumatrikkeleita sekä merkittävien henkilöiden elämäkertoja, joten ne edustavat lähinnä koulutettua väestöä eivätkä kerro nimen yleisyydestä koko kansan keskuudessa. Esiintymiin ei liity vuosia. Lähde: HENKO (CC BY 4.0).
Kirjailijoina
Kansallisbibliografia Fennicassa on 258 tekijää, joiden etunimi on Kalervo (244 ensimmäisenä etunimenä). Vanhin teos on 1910-luvulta, ja eniten uusia tekijöitä on tullut 1980-luvulla. Heillä on nimekkeitä kirjoittajana 1 008, kääntäjänä 8, kuvittajana 4 ja toimittajana 21.
- Kalervo Järvelin (1953–) · ensimmäinen teos 1977, 47 nimekettä
- Kalervo Järvensivu · ensimmäinen teos 1978, 40 nimekettä
- Kalervo Hovi (1942–2021) · ensimmäinen teos 1968, 36 nimekettä
Kirjoissa
Kullervon synty on kalevalaisessa myytissä arvoituksellinen. Aluksi esitetään hänet sodassa ryöstetyn "piian" aviottomaksi lapseksi, jonka isä mahdollisesti olisi Kalervo, mutta orjatar häviää myytissä myöhemmin olemattomiin.Saipa kuulla Untamoinen.
Itse tuon sanoiksi virkki: — Tästä saa sukuni surma, tästä kasvavi Kalervo!"Niin, äiti", Kalervo vakuutti, "tässä on tekemäni pesä ja löytämäni munat. Mutta niistä on nyt tullut kananpoikia. Eikä kukkia ole enää."Poimintoja Projekti Lönnrotin tekijänoikeusvapaista kirjoista. Nimi on tunnistettu kirjoista automaattisesti, joten se ei aina tarkoita henkilöä. Kirjat voi lukea kokonaan Asiasanastossa.