Pekko

miehen nimi
Jaa
Viittaa artikkeliin

692 kantajaa · 1 321. yleisin etunimi

Myös sukunimi: Pekko (31 kantajaa)

Tietoa nimestä Pekko

Pekko on suomalainen miehen etunimi, jolla on Suomessa 692 elossa olevaa kantajaa. Kun mukaan lasketaan myös kuolleet, puolet kaikista Pekko-nimisistä on syntynyt 1980–2010-luvuilla. Nimi on nyt suositumpi kuin koskaan: 2020-luvulla sitä on annettu suhteessa useammin kuin minään aiempana vuosikymmenenä. Pekko on myös sukunimi, jolla on 31 kantajaa.

Nimen Pekko alkuperä

Muinaissuomalainen tai Pietari-nimen muunnos.

Muunnelmat

Vastineet muissa kielissä

Sukunimenä

Pekko on myös sukunimi, jolla on 31 kantajaa. Se on Suomen 16 630. yleisin sukunimi.

Sukunimet, jotka alkavat nimellä Pekko

Tunnettuja henkilöitä nimeltä Pekko

Suomalaisia

  1. Pekko Käppi (1976–)

Pekko historiallisissa lähteissä

Pekko esiintyy myös vanhoissa nimiaineistoissa.

LähdeEsiintymiä
BiografiaSampo (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura), eri aikakausilta3
Norssien oppilasmatrikkeli (Vanhat Norssit ry), 1867–19921

Luvut kertovat, kuinka monta kertaa nimi esiintyy lähteessä etunimenä. Aineistot ovat yliopisto- ja koulumatrikkeleita sekä merkittävien henkilöiden elämäkertoja, joten ne edustavat lähinnä koulutettua väestöä eivätkä kerro nimen yleisyydestä koko kansan keskuudessa. Esiintymiin ei liity vuosia. Lähde: HENKO (CC BY 4.0).

Kirjailijoina

Kansallisbibliografia Fennicassa on 19 tekijää, joiden etunimi on Pekko (19 ensimmäisenä etunimenä). Vanhin teos on 1980-luvulta, ja eniten uusia tekijöitä on tullut 2020-luvulla. Heillä on nimekkeitä kirjoittajana 29, kuvittajana 4 ja toimittajana 1.

Kirjoissa

Hän kuunteli noita kummallisia ääniä ja koetti niitä ymmärtää — — ‒. Ja vähitellen Pekko oppikin niitä käsittämään. Tutuiksi tulivat hänelle metsän humisevat salaisuudet, ystäviksi sen arat eläjät toinen toisensa jälkeen muuttuivat.
— Oskari Hynninen: Metsolassa (1903)
Siihen ei Pekko vastannut tavallisesti mitään, vaan koetti samalla ryhtyä johonkin toimeen, mennen muka isäntänsä frakkia harjaamaan tahi muuten vaan korjaamaan jotakin. Mitä lienee Pekko ajatellutkaan, vaiti ollessansa?
— Nikolai Gogol: Kuolleet sielut (1842)
— Mikä jottei! kivahti Pekko. — Pakosta tuli, kun minä kerran kättä löin. Ihan jo nasahti niinkuin viimeinen naula paikalleen, vaikka pestirahat ottaisit valmiiksi pietarilaiselta.
— Simo Eronen: Orjavallan perintö (1920)

Poimintoja Projekti Lönnrotin tekijänoikeusvapaista kirjoista. Nimi on tunnistettu kirjoista automaattisesti, joten se ei aina tarkoita henkilöä. Kirjat voi lukea kokonaan Asiasanastossa.